Lähiopetuksen digitalisointi korona-aikana

Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustila on johtanut siihen, että fyysiseen läsnäoloon ei ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin aiemmin. Tämän vuoksi lukuisat kouluttajat ja valmentajat joutuvat löytämään uusia mahdollisuuksia koulutustensa toteuttamiseen ja yhä useampi – aiemmin lähiopetuksena toteutettu koulutus – siirretään digitaaliseen muotoon. Vaikka muutos on pakon sanelema, se ei poista kouluttamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Lähiopetukseen perustuvan koulutuksen digitalisoinnissa tuleekin huomioida tarkasti, miten koulutuksen tavoitteet saavutetaan digitaalisessa ympäristössä. Toisinaan esimerkiksi web-kameralla kuvattu videoluento ajaa asian varsin mainiosti, joskus taas koulutuksen luonne vaatii hienojakoisempaa toteutusta. Tapauksesta riippumatta, kannattaa aina varmistaa, että digitaalinen toteutus on laadukas, vastaa odotettua ja aidosti lunastaa asiakaslupauksensa.

‍

Koulutuksen digitalisoinnin lähtökohdat

‍

Kohderyhmä

Lähtökohtaisesti kaiken pedagogisen suunnittelun tulee lähteä liikkeelle kohderyhmästä. Tämä pätee myös koulutusten digitalisointiin. On tärkeää huomioida kohderyhmän aiempi kokemus digitaalisesta oppimisesta. Minkälaista sisältöä he ovat tottuneet kuluttamaan verkossa? Onko heillä esimerkiksi tiettyjä kanavia, jotka he kokevat luonteviksi? Miten he kokevat oppivansa uusia asioita parhaiten?

‍

Sopivien ratkaisujen löytäminen onnistuu parhaiten perehtymällä kohderyhmän tarpeisiin ennen koulutusta sekä keräämällä kattavaa palautetta heti kun se on mahdollista. Tällä tavoin syntyy toimiva kokonaisuus, jota voidaan tarvittaessa kehittää kokemusten perusteella entisestään.

‍

Koulutuksen sisältö

Koulutuksen sisältö määrittää pitkälti sen, kuinka koulutuksen digitalisointi kannattaa käytännössä toteuttaa ja mitkä toteutustavat ovat sen onnistumisen kannalta tärkeimpiä. Sisällön suhteen olennaisia seikkoja ovat mm. mahdollisten harjoitustehtävien rooli osana koulutusta, sisällön kertaamisen rooli koulutuksessa sekä itseopiskeltavan materiaalin ja kouluttajan toteuttaman etäluennoinnin välinen suhde. Nämä seikat määrittävät minkälainen kokonaisuus vastaa sisällöllisesti koulutuksen tavoitteisiin.

‍

Vaikuttavuus

Yksi merkittävimpiä haasteita lähiopetuksena toteutettujen koulutusten digitalisoinnissa on koulutuksen vaikuttavuuden varmistaminen. Digitaalisen toteutuksen onnistuminen edellyttää, että pystytään hahmottamaan, mihin koulutuksen vaikuttavuus on aiemmin perustunut sekä millä tavoin se voidaan parhaiten saada aikaan digitaalisessa muodossa.

Koulutuksen vaikuttavuus koostuu kaikista sen osatekijöistä. Nämä liittyvät mm. kouluttajan esiintymistaitoon, koulutuksen sisältöön ja sisällön luonteeseen sekä opetettavien asioiden esitystapoihin ja koulutuksen kokonaisrakenteeseen. Vaikuttavuuden suhteen kannattaakin kiinnittää huomiota kaikkiin niihin mahdollisuuksiin, joita digitaalinen koulutus tuo mukanaan.

‍

Tuotantoprosessi

Viimeisin lähiopetuksen digitalisoinnissa huomioitava tekijä on koulutuksen tuotantoprosessi. Koulutus tulee pystyä tuottamaan sujuvasti. Tämä onnistuu parhaiten, kun koulutuksen toteutuksesta vastaavilla tahoilla on mahdollisuus kitkattomaan – ja yhteistyöhön perustuvaan – sisällöntuotantoon sekä sen mukana etenevään ketterään digitaaliseen toteutukseen.

‍

Minkälaisia mahdollisuuksiakoulutuksen digitaalisointi käytännössä tarjoaa?

‍

Digitaalinen oppiminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia toteuttaa vaikuttavaa koulutusta ilman fyysistä läsnäoloa. Oppimistoteutuksessa voidaan hyödyntää laajasti erilaisia sisällöllisiä menetelmiä, joiden avulla on mahdollista lisätä sisällön vaikuttavuutta ja käytettävyyttä. Esimerkkejä hyväksi todetuista menetelmistä ovat mm:

• Etäluennot
• Webcastit
• Videot
• Animaatiot
• Erilaiset interaktiot
• Harjoitteet ja tehtävät 

Laaja kirjo teknologioita ja toteutustapoja mahdollistavat myös joustavamman oppimiskokonaisuuden suunnittelun. Digitaalisella toteutuksella oppimiskokonaisuuden suorittamisesta on mahdollista tehdä joustavampaa niin ajan kuin paikankin suhteen. Samoin oppimistulosten seuranta ja testaus onnistuvat helpommin sekä edesauttavat koulutuksen laadullista kehittämistä.  

Olennaista on löytää sopivimmat toteutustavat ja menetelmät. Tietyissä tilanteissa esim. webcastina toteutettu koulutus tuo tarvittavaa ajankohtaisuutta ja ripeyttä oppimiseen, toisinaan taas perinteinen verkkokoulutus tai vaikkapa mikromoduuleihin perustuva mobiilitoteutus ajaa asian parhaiten. Digitalisoitava koulutus tulee hahmottaa kokonaisvaltaisesti ja varmistaa, että toteutus vastaa sen tavoitteisiin.  

‍

Lähiopetuksena toteutetun koulutuksen digitalisointipähkinänkuoressa:

Kun lähiopetuksena toteutettua koulutusta lähdetään digitalisoimaan kannattaa huomioida seuraavat asiat:

Kohderyhmä ja sen odotukset sekä kokemukset

• Koulutusta digitalisoitaessa kannattaa selvittää mahdollisimman hyvin, mitä koulutukselta odotetaan sekä millaisena opiskelijat sen kokevat. Tämän pohjalta suunnittelu ja kehitys onnistuvat parhaiten.

Tavoitteisiin sopivat toteutustavat ja menetelmät

• Digitaalinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää lukuisia eri menetelmiä ja toteutustapoja. Kun valitset näistä sopivimmat, koulutus tuottaa halutut tulokset.

Vaikuttavuuden varmistaminen

• Koulutusta suunniteltaessa tulee aina huomioida, mihin sen vaikuttavuus perustuu. Vaikuttavuuden varmistaminen on digitaalisen toteutuksen tärkeimpiä haasteita, johon löytyy laaja kirjo erilaisia ratkaisuja.

Tuotantoprosessin sujuvuus

• Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että tuotantoprosessi toimii kitkattomasti – niin sisällöntuotannon kuin myös teknisen toteutuksen osalta.

‍